Leirin historia
Säännöllisesti toistuva musiikin koulutustoiminta alkoi STM:n piirissä vuonna 1954 pidetyllä johtajakurssilla Tampereen Ty:n talolla. Jo seuraavana kesänä siirryttiin musiikinystävien kurssin kanssa Väinö Voionmaan opistolle Ylöjärvelle, jossa leirit ovat melkein koko ajan olleetkin. Leiritoiminnan vaiheista on julkaistu juttuja liiton lehdissä 1/84 ja 1/94. Tässä keskitymme vain 1980- ja 90 -lukujen asioihin. STM:n puhallinorkesterileiri siirtyi uuteen aikaan Minnesotan puhallintohtorin Paul Niemistön mukana vuodesta 1981 alkaen. Silloin alkoi pitkä työsarka, jonka tuloksena Suomessa on tänä päivänä huomattava määrä lisää osaamista nuorison puhallinorkesterityössä. Uuden mantereen opit orkesterin perustamisessa ja hoitamisessa ihan alusta nuorten aikuisten hyvin soittavaan kokoonpanoon asti, on näin saatu myös meille. Ensimmäiset kesät kuluivat vähän ihmetellessä, että tällaistako se Amerikan-meno oikein on, tällaisia kappaleita ja heti vaan soittamaan yhdessä. Paul koulutti alusta lähtien myös orkesterien johtajia, pääasiassa nuorison pariin, joten tieto ja osaaminen levisivät myös tätä kautta. Ohjelmisto monipuolistui ja mukaan tuli tietysti paljon musiikkia puhallinorkesterien luvatusta maasta, alkeismateriaalia myös. Täällä oli siihen aikaan hyvin erikoista, että aivan aloittavillekin soittajille oli julkaistu yhteissoittomateriaalia. Tapana on ollut ja on edelleen musiikkiopistoissa, että nuori soittaja koulutetaan hyvin pitkälle omassa soittimessaan, ennen kuin ruvetaan soittamaan muiden kanssa yhdessä. Amerikkalaiset kuitenkin ovat nähneet asian toisin, heti alusta lähtien myös yhteissoittoa -tämä resepti tuottaa ihan eri lailla esiintymiseen suhtautuvia soittajia. Sosiaalinen yhteistyöaspekti on tietysti myös tärkeä. Leirillä korostettiin orkesterissa soittamisen tärkeyttä, ja panostettiin siihen, että olisi mahdollisimman hyvät orkesterit käytössä. Tässä tarvittiin mm opettajien ja leirivalvojien apua. Muutenkin kiinnitettiin paljon huomiota leiriläisten viihtymiseen ja vapaa-ajan viettoon, oli erilaisia pelejä, nuotioiltoja, soittomatkoja jne. Leirin opettajakuntaa kasvatettiin pikku hiljaa, mukaan tuli erikoiskursseja eri soittimille ja jopa mestarikursseja. Klarinetin soitto oli erittäin hyvin edustettuna leirillä koko -80-luvun ajan, Pekka Ahosen ”klarinettimafian” myötä. Ensimmäinen mestarikurssi olikin klarinetissa -89, opettajana maestro Kalman Berkes Budapestista. Silloin juhlittiin samalla leirien 35-vuotista taivalta. Heti seuraavana kesänä oli käyrätorven mestarikurssi Clevelandin orkesterin maestron Alan DeMattian johdolla. Tämä yhteys oli syntynyt kurssin pitkäaikaisen käyrätorven opettajan, amerikkalaisen David Kimballin kautta. Näinä aikoina vieraili leirillä myös eestiläisiä, unkarilaisia ja latvialaisia muusikoita eri kesinä. Myös Norjan puhallinosaamisesta saatiin nauttia Egil Lysebon toimiessa kapellimestarina v 1985 ja myöhemmin 1999 kesällä. Näiden vieraiden ansiosta maailman puhallinmusiikkia tuli tutuksi ja alkoi virrata meille kysynnän kasvaessa. Myös musiikin äänittämiseen tutustuttiin, kun leiri äänitti kahteenkin otteeseen STM:n julkaisemaa musiikkia. Matkamuistoäänitteitä tehtiin leirin päätöskonsertista usein. Leirin pitopaikkana on 1995 lähtien ollut Murikka-opisto Tampereen Teiskossa. Erityisen amerikkalainen kesä oli 1998 jolloin Niemistön lisäksi oli mukana trumpetin erikoismies Russel Pesola ja hänen vaimonsa pianisti kapellimestari Denise sekä David Kimball. Paul Niemistön työsarka jatkui muutamia kesiä lukuun ottamatta 2000-luvulle saakka. Toki myös suomalaista osaamista on käytetty - musiikkimajuri Raine Ampuja on usein ollut johtajakurssin vetäjänä, ja 1990-luvun lopulta lähtien on käytetty kahta kapellimestaria jolloin aina toinen oli suomalainen. Leirien johtajana ja teorian opettajana toimi koko 80-luvun ajan liiton musiikinohjaaja Asko Vilen. Silloin kaikki kurssit olivat Voionmaan opistolla ja ihmiset tutustuivat paremmin toisiinsa. 80-luvun loppupuoli olikin selvää korkesuhdanteen aikaa oppilasmäärissä ja leirin toiminnassa.
STM-Leiriläisten määrät 1980-luvulla:
Taiteen alueella on aina se hyvä puoli, että voidaan sanoa määrän korvautuvan laadulla. 90-luvulla oli havaittavissa tavallisten kuorolaisten leirit eivät enää vetäneet, mutta sen sijaan tiivis johtajakoulutus ja korkeatasoiset edustuskuoro- ja -orkesteri toimivat hyvin. SISU sinfoninen puhallinorkesteri aloitti toimintanta tosin vasta 2001 liiton kesäleirin yhteydessä. 2000-luvulla on puhallinleirillä kehitetty kapellimestarien koulutusta. Tämä kurssi vaikuttaa sitten kohottavasti muun leirin toimintaan. Leirit ovat myös monipuolistuneet, lapsia nuoria ja aikuisia käy tasapuolisemmin ja kaikille on löydetty heille sopiva koulutustapa ja ohjelmisto. Usko Rasilainen |